23.9.2016

(nimetön)


Näin kevään koittaessa sit ei vain muista ain tai uskalla luottaa
luikkaihin liejuisiin teihin, ja lätäköt kaarnalaivojen valtameriä.
Hieroa luitani yhteen jos lämpö karkaa, kolautan
päähän sitä joka harmaaseen aivomassaan virittelee ansalankaa,
luuvitosen sijaan siis tuntukoon sääriluuni kultainen keskitie
eikä saa polttohautausta rotjake, raahaan Virnamäelle tuttuun paikkaan
tungen kiven kuppiin ja toiseen jätän femman setelin.
Tulkoon hyvä sato: kiperää kyseenalaistamista, seesteistä tolkkua

20.9.2016

(nimetön)

EN LÖYDÄ TÄSTÄ RUNOA

31.8.2016

(nimetön)



Melko henkinen
eli lähinnä kännissä,
                                 dokaa jussina sata litraa
                                 varmistaakseen hyvän sadon
Ku pellolle katon
mietin mitä järkeä viljellä vuohenputkea,
vaikka pyytäiski niistä Stokkalla sata euroo kilolta
ja vaikka joku ostais.
Taiat opittu siitä Muumi-jaksosta jossa Niiskuneiti
kukkaseppele päässä tiiras kaivonpohjaa mut’
melko spontaani
kulkee onnensa ohi
todeten ettei siit ois kuiteka tullu midist
ja lähinnä kännissä
tuijottaa tuopin pohjan läpi pöydän naarmuja
nähden menneet enteet, kuluneet merkit, muistaa
Niiskuneidin nähneen kaivon pohjalla poliisin naaman joten
hoippuessaan baarista kotiin ottaa vauhtia   potkaisee
parkissa olevan maijan oikean sivupeilin irti
kaatuu selälleen katselemaan taivasta jossa
ei äsken näkynyt tähtiä

24.8.2016

Marmat (audio)

Hieman instrumentaalista maailmanmusiikkijyystöä tässä.


17.8.2016

(nimetön)



sanoin unessa sun nimen väärin
eka korjauskin meni mönkään,

käveltiin syisessä räntäsateessa Kirjastosillan yli
huomautin olevan kaunista
valkoisia lumipaakkuja märällä asfaltilla
joki täynnä keltaisia lehtiä
tuuli väänsi väkisin suunpielet ylöspäin,

kysyit tuntemattoman ohikulkijan hahmolla tosisuuttani
etkä ollut uskoa